Se on värikäs teltta, keskellä avointa oppimistilaa. Tila on Maunula-talossa, Pohjois-Helsingissä.
Teltta on sisustettu kotoisaksi matoilla, kankailla ja tyynyillä. Riisumme kengät ja valitsemme mukavan istumapaikan sohvalta tai nojatuoleista. Lämpimät valot lisäävät tunnelmaa. Odotellaan aikuisten satutunnin alkamista. Satuja luetaan aikuisille, on esimerkki asukkaiden toiveista talon tapahtumiksi. Maunula-talohan kerää asukkaiden toiveita ja ideoita. Kerätyistä ehdotuksista keskustellaan neuvottelukunnassa, jossa on mukana edustajia talon palvelusta, kirjastosta, työväenopistosta, nuorisopalveluista ja kulttuuripalvelusta. Sen lisäksi neuvottelukuntaan kuuluu vapaaehtoisia asukasedustajia. Kymmenkunta tapahtumaehdotusta tuodaan jälleen asukasäänestykseen. Äänestyksen tulos ohjaa seuraavan vuoden tapahtumasuunnittelua.
Tällä kertaa aikuisten satutunnille saapuu kymmenen kuulijaa. Eri-ikäisiä miehiä ja naisia. Kaikki ovat innostuneita ja vaikuttavat satujen asiantuntijoilta. Hiljainen soitto lähestyy ja kertoja saapuu paikalle. Hän ohjaa osallistujia vastaanottamaan tarinaa. Hetken hiljaisuus, rauhallista hengitystä ja mieli siirtyy päivän tehtävistä ja uutistapahtumista teltan maailmaan. Lukijan ääni vie tarinoihin. Tällä kertaa ne ovat vanhoja slaavilaisia.
Sadun päätyttyä keskustellaan ja juodaan teetä. Keskustelut kulkevat itse sadusta ja sen rakenteesta, käännöksestä pohtimaan juonen käänteitä. Koska sadun veljessarjan nuorin veli, päätyy uunin päältä yllättäen tsaariksi, keskustelussa siirrytään miettimään elämän kummallista sattumanvaraisuutta. Päähenkilön persoonaa katsotaan eri näkökulmista. Kuulijat esittävät vastakkaisia ajatuksia. Mietitään sadun yhtymäkohtia nykypäivään, aikuiseksi kasvamiseen, kasvatukseen. Luonnollisesti pian päädytään puhumaan yksinvaltiaista ja sodista. Kasvatuksen ammattilaiset kertovat, miten lukevat lapsille niin, että nämä voivat ymmärtää tarinaa.
Lopuksi istumme vielä teekupin äärellä ja puhumme siitä, miten hyvältä tuntuu olla suojaisassa tilassa, yhdessä tuntemattomien kanssa kuulemassa vanhaa tarinaa. Epävarma, ahdistava maailma unohtuu. Me osallistujat emme juurikaan tiedä toisistamme, eikä tarvitse. Olemme kokeneet yhdessä elämyksen, joka on herättänyt paljon ajatuksia ja mielipiteitä. Kuunnellaan rauhassa, mitä muilla on sanottavana. Hyväksytään, että voimme olla erimielisiä.
